 |
| Masi pakkopilttuussa, valmistautumassa mahakuvaukseen. Raukka on aivan hikinen röntgenin jäljiltä (hikoaminen johtuu suurilta osin rauhoittavasta) |
Nyt kuurin loputtua olen ratsastanut Masilla viisi kertaa.
1. ratsastuskerta 11.10.2013 perjantai
Juoksutin ja ratsastin hieman ravissa ja käynnissä. Silloin Masi protestoi alkuun jonkun verran mutta, kun pääsi kunnolla liikkumaan, niin liikkui hienosti. Laukkaa en yrittänyt.
2. kerta 12.10.2013 lauantai
Seuraavana päivänä juoksutin Masia liinassa, myös laukkassa. Jännitin laukannostoa maastakäsinkin, mitä jos heppa ei nostakkaan sitä? Mitä jos se ei enää pysty laukkaamaan ollenkaan? Mutta hienosti se meni! Masi laukkasi iloisesti ja innokkaana, eikä olisi millään halunnut pysähtyä! Kun ratsastin, heppa kulki ravissa mukavasti, mutta laukannosto tökki pahemman kerran :/ Mutta parani loppuun. Kun Masi pääsi kunnolla laukkaamaan, liikkui tosi mukavasti, tuntui ja näytti mahtavalta!
3.kerta sunnuntai
Kului samoissa merkeissä, kuin lauantai.
 |
| Kuva otettu ennen klinikkareissua. |
4. kerta maanantai
Käytiin Masin kanssa maastoilemassa, siellä heppa liikkui mielellään laukassa eikä laukannostotkaan tuottanut ollenkaan päänvaivaa. Olin tosi iloinen tämän reissun jälkeen, ehkä Masi sittenkin vaan pelkää kentällä ratsastettaessa pian saapuvaa kipua, tai toistaa kaavamaisesti totuttua tapaa.
5. kerta keskiviikko
Pidimme tiistaina vapaapäivän.
Mentiin taas maneesissa, käynti oli ihan ok alussa, kun alotettiin ravaaminen, Masi protestoi hieman ja kulki jännittyneesti n. kierroksen verran. Sitten rentoutui ja kulki hienosti, tuntui tosi pehmeältä ja miellyttävältä, liikkui puhtaasti ja käytti selkää. Maneesiin saapui toinen hevonen. Sitten koitin nostaa oikeaa laukkaa, Masi protestoi voimakkaasti. Koitin uudestaan, kolmannen kerran, neljännen... Kerran heppa jopa kimpaantui mun kannustusyrityksistä ja pomppasi erittäin voimakkaasti pystyyn takajaloilleen. Tajusin tilanteen vasta, kun laskeuduimme takaisin maahan. En missään vaiheessa siis Masia lähtenyt mistään käytöksestä suuresti rankaisemaan, enkä koittanut pakottaa mihinkään, haluan vaan perinpohjaisesti selvittää, onko käytös kipupohjaista, vai opittu tapa. Tässä vaiheessa päätin, että käytös pohjautuu kipuun, jotain on vielä pielessä.
Toinen hevonen lähti maneesista. Kävelin Masin kanssa koko maneesin mittaa ympäri, ja yht'äkkiä heppa alkoikin tuntua erittäin energiseltä ja innokkaalta liikkumaan. Kokeilin nostaa laukkaa toisessa päädyssä ja onnistuttiinkin nostamaan se, se oli vaan vastalaukka, joten hiipui nopeasti pois. Kokeilin uudestaan laukkaamista, muutaman kerran sai pyytää mutta sitten parin pukin jälkeen Masi lähti laukkaamaan kunnolla ja oikeinpäin, ja jos sitä laukkaa olisi videoinut ja näyttänyt ihan kenelle vaan, ei mitään vikaa olisi löytynyt. Masi laukkasi täydellisesti, antoi hyvän tuen kädelle, liikkui reippaasti ja ilmavin askelin eteen, käytti selkäänsä ja kuunteli hyvin apuja. Siirsin takaisin raviin ja koitin uutta nostoa toiseen suuntaan (äsken menimme vasenta laukkaa). Oikean laukan nostaminen osoittautui hankalammaksi kuin vasemman, mikä on outoa, koska oikea kierros on ollut aina Masin vahvempi. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että satula on hieman ahdas oikealta puolelta.. Se ei siis istu täydellisesti. Tuosta johtuen Masin on ehkä hankala asettua oikeaan... enpä tiedä. Kuitenkin, sain oikean laukan nostettua ja heppa toimi taas, kuin unelma!
Ravailin vielä hetken laukan jälkeen, ja ravi oli tosi mukavaa, niinkuin se on koko ajan ollut. Kävelin pitkät loppukäynnit. Masi tuntui välillä hieman epäpuhtaalta käynnissä, ehkä vain kuvitelmaa, ehkä ei. Ei varsinaisesti ontunut, mutta otti välillä lyhyempää askelta jollain jalalla, sitten jatkoi normaalisti. Ei mitenkään muuten reagoinut (luimiminen, pään nouseminen, hännänhuiskaisu... yms.)
Jos joku tuntee omaavansa salapoliisin skillejä, niin saa lähteä miettimään mikä on Masin mahdollisen ongelma-/ terveystilan laita.
ps. Aijon huomenna soittaa klinikalle, kertoa kuulumiset ja kysellä jatkoja :)
