--------- video -----------

Tässä pieni video eilisestä hyppytunnista :) Meno ei ollut ihan sitä, mitä se olis voinut olla 4viikkoa sitten. Mutta tietenki noinkin pitkän tauon jälkeen on taas vähän hakusessa. Masi oli ainakin ihan innoissaan ja tänään sai ihan kunnolla pidätellä, jotta mahduttiin väleihin. Ne oli vielä aika pitkät. Ensiksi mentiin kolmen esteen linja ja viidellä laukalla välit. Seuraavalla kerralla ei enää meinannut mahtua neljä :D

no tässä kuitenkin video!

Video on pikkasen hämärä, mutta parempi, kuin edelliset. Maneesiin on tullut nyt uusia lamppuja :) Nyt se on paljon valoisampi (ei siis livenä oo ihan noin pimee:DD), mutta ei siellä edelleenkään loisto kuvia saa... Eiköhän me tällä pärjätä!

Hei Hevonen, sä selvisit!

Masin jalassa oleva haava (mistä jo edellisessä postauksessa mainitsinkin) on jo menossa parempaan suuntaan. Kun tulin tallille, niin eilinen käärimäni side oli kokonaan kuoriutunut ylös ja killui nyt erittäin hienona nilkkakoruna Masin jalassa :D En ollut tajunnut eilen pyytää aamutallin tekijää, laittamaan Masille buutseja etusiin,  Haava ei ollut kokonaan ummessa vielä, joten hoidin koko prosessin vielä kertaalleen ja laitoin jalan ympärille uuden siteen. Kuitenkin Masi on edelleen ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin eilen, viikko sitten ja kuukausi sitten. Olisin perjaatteessa voinut mennä tänään todennäköisesti ratsastamaan jo pikkaisen töitä tehden, mutta suunnitelmiin tuli pieni muutos...

Piia oli tallilla samaan aikaan meiän kanssa aika sattumalta, ja oli tajunnut ottaa rokotus välineet mukaan, joten ehdotti rokotuksen laittamista Masille nyt. Lepoaika on tän rokotuksen jälkeen neljä päivää, joten pääsisin sopivasti keskiviikkona hyppäämään :)) Masi on nyt muutenkin kevyemmällä liikunnalla ihan varmuudeksi tuon jalan takia, joten rokottetta ei olisi voinut paremmalle päivälle laittaa. Kuitenkin se olisi ihan pian edessä. Oltiin kaikki, Piia, Sanna ja minä siis, varauduttu ihan kunnon paniikkikohtaukseen ja sirkus operaatioon. Mutta Masi yllättikin jokaisen tosi posiitiivisesti. Heti kun huulipuristin oli taiteiltu kiinni, Masi oli rauhallinen kuin lehmä :D Ei tainnut edes huomata, kun Piia rokotti, tai sitten ei välittänyt :).

Hei Masi, sä selvisit :)<3 

Rokotuksen jälkeen Masi oli pikkasen normaalia hermostuneempi kyllä, muttei mitään muuta ongelmaa ilmennyt. Heppa myös pörhistyi, kuin pallokala kun sai musta pari sähköiskua :D En tiedä mistä tää Masin sähköisyys johtuu, mutta viimepäivinä heppa on ollut hirmu sähköinen. Kaikki fleeceloimet ritisee oikeen. kun ne ottaa pois Masin päältä o.O Se on outoa, ehkä johtuu kovista pakkasista. 

Masille on alkanut jo ihan muutama vapaapäivä nousemaan nuppiin, en uskalla kuvitellakaan, mitä heppa tuumii neljän päivän päästä... Nyt on siis luvallista käydä kävelemässä ja pikkaisen hölkätä. Päätinkin, että lähdetään jo tänään kävelemään maneesiin :) 

Laitoin Masille buutsit etujalkoihin, ihan muodon vuoksi siihen toiseenkin, missä ei ole sidettä. Ja siis buutsit sen takia, että jalan (hieno pinkki) tossu pysyy paikallaan eikä lähde seilaamaan :D Eli normaalistihan en buutseja käyttäisi maneesissa tai ylipäätänsäkään kävellessä. Aion käyttää niitä, silloin vaan kun on tarve, eli silloin kuin masilla on hokit, (Tuo rajaa jo käyttöajan pelkästään talveen.) sillon kun mennään lujaa ja ulkona tai epätasaisella alustalla (joka löytyy ulkoa :D) Eli noille buutseille ei ole mitään räjähdysmäistä käyttöä, mutta onhan ne ihan hyvä olla :) Pidän myös Masilla niitä ulkona nyt hokkiaikaan ainakin, luultavasti tuon siteen pois ottamisen jälkeenkin... 

Sitten laitoin tietenkin suojat. Suojia käytän aina. Ihan aina, kun ratsastan tai juoksutan, jopa taluttaessa yleensä. Tai sitten ajattelen muuten vaan, että tehdään jotain, kuten venytellään kentällä tai maneesissa. Suojien laittamiseen menee ehkä 30 sekuntia. Niistä ei ole mitään haittaa, joten miksi en pitäisi niitä? Se on vaan asia jota mä pidän tärkeänä... Ei siinä mitään muuta, kunnioitan ihan sitä päätöstä jos joku ei halua pitää hevosellaan suojia, mutta en oikeen ymmärrä sitä... En mäkään kyllä Masia pumpuliin kääri ja hevonen saa olla tarhassa ilman suojia. Nyt tietenkin laitetaan buutsit. Mutta siihen on ihan fiksu syy, en halua että tällä hetkellä se töppönen lähtee seilaamaan jalassa tai purkaantuu pois. Enkä halua myöhemmin Masin saavan lisää hokin polkeamia. Jätän buutsit kesällä pois melkeen varmasti, koska sitten en enää nää mitään syytä niiden käyttöön. 

Nyt jos vihdoin päästäisiin asiaan. Kun olin laittanut satulan Masin selkään, aloin kattomaan missä meiän yks fleece loimi on, se jota yleensä käytän maneesissa. Sitten mulla välähti. Se on edelleen siellä kentän laidalla, mihin sen unohdin toissapäivänä. Kävin sen sieltä hakemassa, mut en halunnut sitä laittaa Masin selkään, koska se oli vähän jäässä ja ihan huurteessa. Jätin sen siis talliin sulamaan ja laitoin toisen loimen.

Masi oli aivan super skarppina koko ajan, säpsähti pienintäkin risahdusta tai ääntä jo matkalla maneesiin. Maneesissa pelon aiheita oli mm. jalustimen kilahdus, toisten hevosten pörinät, muiden ihmisten aivastukset... Kaikki asiat joista Masi tänään välitti, on sille muuten ihan yhdentekeviä. Ei se jaksa niistä välittää normaalisti. Mutta pirteänä ja erittäin energisenä heppa kyllä huomaa mitä vaan :D 

Koko kävelyn ajan, (joka kesti kaikkiaan varmaan 15-20 minuuttia) Masi odotti millon saisi ravata. Työskentely kylläkin loppui ennen ravia ja Masi vaikutti tosi pettyneeltä. Annoin hepan kävellä tänään vapain ohjin, enkä lähtenyt mitään kiemuroita tekemään. Mulle tuli muuten mieleen, että Masi taitaa nyt virallisten kirjojen mukaan olla 8-vuotias :) Oikeaan syntymäpäivään on kylläkin vielä puoli vuotta ja mä ite ehdin täyttää neljätoista ennen Masin 8-vuotispäivää :) 

Meidän tallista on muuten päässyt putket jäätymään äkillisten pakkasten johdosta luulisin, vaikka tallissa ei oo pakkasta ikinä, mutta putket sijaitsee ihan yhden oven vieressä, jolloin ne oli päässyt jäätymään. Kannoin siis Masille karsinaan vettä ison tallin puolelta. Vaikka matka ei oo pitkä, niin kyllä vesien raahaaminen aika raskasta on! Luultavasti sunnuntaina viimeistään pitäis taas saada vettä :) 

En malta odottaa keskiviikkoista hyppytuntia, nyt sitten vaan otetaan vähän rauhallisemmin siihen asti. :)

Tän päivän ratsastuksen karu loppu.

Ankea otsikko. Älkää huoliko, ei se ihan noin vakavaa ollut :))

Tulin tallille tänään ehkä kuuden tai puolseittemän aikoihin ja rauhassa siivosin karsinan. Masin sisälle haussa oli vähän ongelmia-tai ei oikeastaan siinä, vaan portin avaamisessa. Heppojen (Iisa, Masi, Pipsa) tarhan edusta on aivan jäässä. Siinä oikeasti kaatuu ellei pidä jostain kiinni (puusta siis :D) Ja tänään sitten iloisesti lampsin Masia hakemaan ja portista ulos tullessani meinasin kaatua heti alkuun... Mulla oli tietenkin portti kädessä vielä ja Iisa oli aika uhkaavan näkösesti tulossa ulos tarhasta. Liukastelin sitten nopeasti laittamaan portin paikoilleen :D Onneksi Iisa on kiltti hevonen joka kunnioittaa ihmistä tosi kivasti :) Selvittiin siis tästä ilman turhia kommelluksia.

Päätin lähteä kentälle ratsastelemaan ja vaatetoppaukset oli myös sen mukaiset :) Ketntälle oli aurattu reunoille urat, joita pitkin oli tosi hyvä ratsastaa. Verryttelin hyvät alkukäynnit Masille ja sitten lähdin käynnissä asettelemaan kumpaankin suuntaan. Aluksi Masi ei oikeen tajunnut, mutta sai nopeesti ideasta kiinni. Onnistuttiin myös ravissa ja taidettiinkin mennä käyntiä ja ravia puolisen tuntia :) Masi oli tosi kuunteleva ja erittäin mukava<3

Laukkaaman lähtiessämme tunsi aivan selvästi että nyt mennään ja päätinkin, että saa laukata vaudikkaasti, mutta heti jos tuntuu, että homma lähtee lapasesta pysäytän Masin heti. Tää toimi tosi hyvin muutaman kierroksen, mutta ikävä kyllä, Masi on hyvä yllättäjä. Vaikka olin kokoajan hereillä, ohjat tuntumalla ja kantapäätpainettuina alas, silti Masi pääsi kerran lähtemään ihan kunnolla. En tiedä säikähtikö heppa vai esittikö vaan, kyllä se aidolta ainakin tuntui, koska kiihdytys tapahtui maksimi nopeasti.

Myös hidastus oli maksiminopea, eli erittäin liiraava ja kompuroiva äkkipysähdys. Siinä kohtaa sitten mun tasapaino petti ja ennenkuin huomasinkaan olin maassa ja Masi ravaili portista ulos. Kyllä! Olin sen verran fiksu, että tajusin laittaa portit kiinni, tottakai! Mä oon ihan kunnossa ei tullut mitään, tunsin sen heti kun tipuin. Ei sattunut.

Liukastelin Masin perään ja olin vähän hermostunut. Mihin se polle on mennyt? Onneksi vaan tallin ovelle, josta Sanna hänet nappasi kiinni. Käytiin sisällä pyörähtämässä ja löydettiin Sannan kanssa Masin vasemmasta etusesta hokin polkema, joka vuosi aika ilkeästi verta. Huuhdeltiin se vedellä.

Masi tärisi jännityksestä edelleen ja oli muutenkin ihan tohkeissaan, joten lähdin ulos kävelemään ja odottelemaan Piiaa. Masi ei onneksi oireillut mitenkään jalkaansa, vaan oli edelleen energinen ja leikkisä itsensä. Käytti jalkaansakin täydellisesti. Piia hoiti Masin jalan kuntoon ja neuvoi huomenna katsomaan töppöstä uudestaan :)

Kiitos Piia! :))

Lomakuvia :))

Tässä nyt tulee kuvia ikimuistoisesta lomasta Barbadoksella!

Lisää kuvia tulee vielä joskus :))