Päästin Masin vaan kentälle laitumelta (kenttä siis siinä vieressä) ja kävin ite hakemassa riimun :) Siis en yhtään tajuu mikä noil hepoil on tullu ku seuras kaikki ilosin mielin portille o.O Mun ei tarvinu sanoo mitään tai houkutella mitenkään. Hepat vaan seuras :D
Vein sitten Masin sisälle ja hän oikeen tyytyväisenä (ja varmaan puol unessa) seisoskeli :) Noin viiden minuutin ajan sain taas vähän totuttaa otsapantaa, kun Masi ei vaan yhtään tykkää kun se laitetaan silmien yli. Ja ymmärrän ihan hyvin, enkä aio asian kanssa hosua. Voidaan vaikka kaksi tuntia (tauoilla tietenkin) totutella suitsiin, eikä se muo haittaa. On ihan kiva opettaa hepalle uusia asioita jos vaan pysytään sovussa. Eikä pieni niskan jumituiminen tai käsien kipeytyminen mitään haittaa :)
Joo siis palataampa taas asiaan! Suitset meni hyvin päähän ilman turhia ilmeilyjä. Vähän piti tietenkin päätä nostaa kun laitettiin kuolaimet suuhun :) (kootaan siis edelleen suitset päähän) Tänään rohkenin jo nostaa otsahiuksetkin ja Masi vaan seisoi ja ihmetteli maailman menoa :))
Oli tosi kiva nähdä heppa kerrankin oikeen rauhallisuuden perikuvana, kun yleensä sählätään aika lailla. Ei kuitenkaan olisi kiva jos ois robotti heppa :) Eihän Masi nyt mikään maailman helpoin oo. Osaa olla tosi hankala ja nirppanokkanen, mut mun mielestä on kylllä ihan kiva ettei se nyt ihan kaikkia päästä lähelleen :) Jos ois pulla poni joka menis kaikkia ihmisiä halailemaan ja luottaisi kaikkiin, siinähän ei nää mitään tuloksia... Ihan sama oletko tuon kyseisen ponin kanssa touhuillut monta vuotta vai näätkö sen ensimmäistä kertaa. Toimii kaikilla samalla lailla...
Nyt alotan taas tän filosofiluuden :D Hankala sana enkä ees tiedä kirjotanko sen oikeen. Kyllä suomen kieli on hankalaa :)
Tehtiin koulukiemuroita kentällä. Masi tuntu ihan kivalta, vähän paino kädelle ja oli joissain kohdissä jäädä vähän pohkeen taakse... Muuten tosi hyvän tuntunen :) Tänään tulikin oikeen hyvä esimerkki tosta tuittuilusta, kun pyysin vähän reippaampaa laukkaa, niin heppa oli sitä mieltä että En tee ja pukitti siihen sitten. En sieltä onneks tippunu ja jatkettiin vaan laukkaa. Ja seuraavalla kerralla pyysin uudestaa. Ei niitä tilanteita kannata vältellä missä hevonen vaikkapa pukittaa, ei kun uudestaan vaan :))
Touhuilin ratsastuksen jälkeenkin vielä kentällä mm. Venytin masin ja palkaks hän sai leipää joka osottautu yllättävän sitkeeksi :)
Väsäsin videonkin ja tulen sen lähi päivinä julkaisemaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti