Masilla on ollut lähi aikoina niin hirveästi virtaa, että tulin siihen tulokseen että hepan pitää sitä saada jotenkin puretuksi. Kentällä ratsastus on lähes aina sen tuntuista, kun istuisi aikapommin selässä, joka saattaa ihan milloin vaan räjähtää. Asiaa pahentaa se ettei se ole vaan saattaa oletus, vaan näin on tapahtunut useaan otteeseen. Masi vaan päättää, että nyt mennään ja ei siihen oo enää mitään sanomista, ainut miten sen saa estettyä on jos ehtii ennakoimaan tilanteen ja pysäyttämään hevosen. Mikä ei ole kunnon työtä tehdessä kauhean kivaa [ollenkaan kivaa]... Onneksi tätä tapahtuu vain kentällä jos siellä on yksi hevonen Masin lisäksi.
Viime kerralla kun ratsastin kentällä, Masi lähti vetelemään kauheaa kyytiä pitkin kenttää ja sainkin hepan pysäytettyä niin, että ohjasin meidät aitaa päin.
Tänään siis päätin etten aio enää ratsastaa aika pommilla. Päivä alkoi lupaavasti sillä, ettei masi antanut kiinni ollenkaan, vaan juoksi pakoon rinteessä. Kuitenkin heppa kylläsyi aika nopeasti kompurointiin ja luovutti :D
Varustin Masin ja lähettiin kentälle. Heppa käveli kerrankin rauhassa ympyrällä, ja ravasikin tosi rentona, kaikki meni aivan täydellisesti, kunnes pyysin laukkaa. Ihan ensimmäiseksi Masi kiepahti ympäri ja vaihtoi suuntaa, sitten heppa pukitti ihan kunnolla ja liirasi itsensä pysähdyksiin. Masi alkoi puhisemaan tosi hassusti sen jälkeen :D Sieltä päin kuulu vaan jotain PHUUUHHH: in kaltaista.
Annoin Masin sitten kaahailla liinan päässä niin paljon kun tykkäsi, ja pikkuhiljaa vauhti alkoikin hidastumaan ja pää painumaan pikkaisen alas :) Just ku luulin, että oltais rauhotuttu, Masi otti kauhean spurtin ja lensin mahalleni kentälle. Pidin tietenkin fiksuna tyttönä juoksutus liinasta pari sekuntia kiinni ja sain housuihini kumipurua D: Uhh! Ei mikään maailman ihanin tunne. En suosittele kokeilemaan!
Kun heppa oli kesytetty, kiristin satulavyötä ja nousin ratsaille. Masi oli aivan mahtavan tuntunen! Kuunteli tosi hyvin ja oli erittäin rento. Laukassa kuljettiin oikein tyylikkäästi ravista puhumattakaan. Ympyrällä kaikki sujui mahtavasti, mutta suoralla uralla oli hieman hakemista sen kanssa mihin katotaan ja mihin ei... Etenkin vasempaan kierrokseen oli aika hankala saada heppaa suoraksi, joka tietenkin hankaloitti laukan nostoakin.
Vasemman laukan höyläilyissä kuluikin tovi, monta kertaa saatiin tosi tyylikäs nosto... vastalaukkaan...Kuitenkin Vihdoin ja viimeiiin sain toosi hienon vasemman laukan ja siihen oli mahtava lopettaa.
Ravailin kunnolla loppuravit, Masi kulki melkeen turpa maassa ja ravasi tosi rennosti. Kävelytin Masin maasta käsin ilman, että pidin kiinni :) Iloista huomata, että heppa ihan oikeesti seuras mua! (:<3
Hoitelin Masin tarhailu kuntoon niin nopeasti kuin suinki oli mahdollista, koska halusin nopeesti kotiin vaihtamaan housut :D
Vein tietenkin Masin ulos ja heppa jäi tosi äreän näköisesti mulkoilemaan mua, kun pakotin sen menemään mutaan seisomaan :'D Sori nyt mutta sulla ei taida olla kauheesti vaihtoehtoja! Ylhäällä on kuivaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti